WoD - Mikä tekee pelistä kauhupelin?

White Wolfin peleille oma foorumi.
World of Darkness, Exalted ja muut firman tuotokset.

Valvojat: Thaumiel_Nerub, Behell, Locku

WoD - Mikä tekee pelistä kauhupelin?

ViestiKirjoittaja Antti-san » 20 Elo 2008, 21:29

Koska jokainen World of Darkness peli on erilainen, ajattelin että olisi ehkä ihan hyvä tehdä listaa siitä mikä kussakin pelissä tuo kauhua peliin.

Pistin tähän nyt jotain alustavasti, kertokaa vapaasti omia mielipiteitänne ja lisätkää mikäli tulee jotain mieleen.

Vampire
- Ihmisten saalistaminen ei ole kovin kivaa
- Politiikan nappulana voi joutua tekemään ikäviä juttuja

Werewolf
- Itsehillinnän puute voi olla vaaraksi lähimmäisille
- Ihmissusien väkivaltainen elämäntapa voi käydä hengenvaaralliseksi itsellekin

Mage
- Paradoksit voivat olla hyvin vaarallisia
- Liiallinen tiedonjano ei tee hyvää mielenterveydelle

Promethean
- Olennot jotka eivät ole täysin ihmisiä eivät myöskään tiedä kuinka olla inhimillisiä

Changeling
- Kaappaajien pelko tekee vainoharhaiseksi
- Entisen elämän kohtaaminen voi olla hankalaa

Hunter
- Yliluonnolliset hirviöt vainoavat joka kulman takana
The oldest and strongest emotion of mankind is fear, and the oldest and strongest kind of fear is fear of the unknown.

-H.P. Lovecraft
Avatar
Antti-san
 
Viestit: 62
Liittynyt: 21 Kesä 2008, 22:26

WoD - Mikä tekee pelistä kauhupelin?

ViestiKirjoittaja Thaumiel_Nerub » 21 Elo 2008, 07:19

Vampire

World of Darkness on vaarallinen paikka erityisesti nuorelle vampyyrille. Pitää varoa, ettei astu vanhemman vampyyrin varpaille esimerkiksi metsästysalueella. Aluekiistat, jengisodat ja muut erimielisyydet ovat kaupungin yllä. Myös paljastuminen ihmisille on kohtalokasta. Jos nuori vampyyri törttöilee niin ennen kuin hänestä alkaa olla todellista uhkaa Masqueradelle vampyyrit varmasti hoitelevat hänet. Nokkimisjärjestys on selvä.
Ihmissudet ovat myös alituinen uhka. Varmasti kaikki vampyyrit ovat heistä kuulleet, vaikkeivät olisi koskaan nähneetkään niitä. Kukaan ei astu kaupungin ulkopuolelle erämaahan.
Personal horror. Eläväisten elämän ja vampyyrin elämä on täynnä ristiriitoja. Kun on yön lapsi, monet itsestäänselvyydet joita ihmisenä oli eivät enää päde. Suhteet kuolevaiseen elämään on helpompi katkaista kuin vaalia, mutta varsinkin nuorelle vampyyrille se voi olla vaikeaa. Perheellinen joutuu katsomaan sivusta miten muut jatkavat elämäänsä ilman häntä, kunnes kuolevat ja vampyyri ikäänkuin jää yksin.
Peto on alituisesti läsnä. Nälkäiseksi ei saa tulla, sillä silloin peto saa helpommin vallan.
V:tM:ssa Jyhad on taustalla hiiluva mystinen ja vaarallinen, nuorempien ja ehkä vanhempienkin vaikeasti käsitettävä asia. Gehenna maalaa uhkakuvia taustalla.
Eristäytyminen. Vampyyrien yhteiskunta ei ole kuten ihmisten. Vampyyrit ovat tavalla tai toisella valtaa tavoittelevia petoja ja nuoren vampyyrin on hankalaa päästä siihen mukaan varsinkin, jos muistot ovat lähellä kuolevaisena olemista.
Camarillalle Sabbat.

Pari haja-ajatusta...
Avatar
Thaumiel_Nerub
Lich ruhtinas
Lich ruhtinas
 
Viestit: 4630
Liittynyt: 30 Tammi 2007, 15:38
Paikkakunta: Otamo

ViestiKirjoittaja VentrueCupFinalist » 21 Elo 2008, 10:12

Koitan laittaa jotain, mitä ei vielä ole tullut.

Vampire
Personal horror: Tajuaminen oman inhimillisyytensä menettämisetä . Jossain vaiheessa jokainen vampyyri ymmärtää astuneensa tielle, joka vie vain alaspäin ja josta ei ole paluuta. Jos pelaat Sabbatia, tämä vaihe on tosin jo ohitettu siinä vaiheessa, kun seikkailu alkaa :roll:

Hunter
Minulla ei ole minkään valtakunnan käsitystä Vigilistä, joten ajatukset koskevat Reckoningia.
Personal horror: Aika harvassa ovat varmaan ne hahmot, jotka suhtautuvat yliluonnollisen näkemiseen aluksi tyyliin: "meidän maailmamme on täynnä hirviöitä". Satujen tajuaminen todeksi ei ehkä tavallista toimistoduunaria heti sytytä. Ensin hahmo saa kamppailla sen pelon ja häpeän kanssa, jonka second sight hänelle aiheuttaa. Oman mielenterveyden kyseenalaistaminen on jatkuvasti läsnä. Kun hahmo sitten "antautuu hulluudelle", hän tajuaa koko maailman kammottavuuden. Hahmo eristäytyy normaaleiden ihmisten yhteiskunnasta. Hänet leimataan hulluksi, mikäli hän hakeutuu hoitoon harhanäkyjensä vuoksi. Äänet puhuvat hänelle. Hahmon mielenterveys heikkenee ihan oikeastikin. Hahmo voi joutua olemaan harhojensa ja painajaistensa kanssa yksin hyvinkin pitkään. Kun hän löytää saman kaltaisia, se tusin suuresti lohduttaa. Hän ei ole hullu, vaan painajaiset ovat totta. Kuolemanpelko ja pelko kuoleman jälkeisestä elämästä (hahmo näkee eläviä kuolleita, vapauttaako kuolema siis tuskista?) tulevat hulluuden pelon jälkeen.

Mage
Personal horror: Oma maailma ja omat aistit ovat rajoittava häkki, mutta rajojen ylittämisessä on aina omat vaaransa. Halu säilyttää oma inhimillisyytensä, mutta samalla sen tajuaminen, että se rajoittaa vallan tavoittelua. Loppujen lopuksi joko kuoleman tai oman inhimillisyyden menettämisen kohtaaminen. Näiden kahden asian pelko. Oman vastuun tajuaminen ja vastuun ottaminen omista teoista. Yliluonnollisten ilmiöiden ja ihmisten tekojen vaikutus maailmankaikkeuteen. Ahdistus oman merkityksettömyyden tajuamisesta. Pelko kuolemattoman sielun puolesta. Korruptoitumisen pelko. Pelko siitä, että ei ole oman itsensä herra. Tajuaminen magian häviämisestä maailmasta ja pelko omien voimien menettämisestä. Ascensionissa ennen vuotta 1999 Ascension sota. Senkin jälkeen Teknokratia on ihan suora uhka.
Vinculum 15.3.2008
Se on tyhmä joka haukkuu toista (päiväkotiviisaus, josta aikuisilla olisi opittavaa)
"I, at any rate, am convinced that He (God) does not throw dice."
-Albert Einstein
Avatar
VentrueCupFinalist
Lich ruhtinas
Lich ruhtinas
 
Viestit: 1480
Liittynyt: 31 Maalis 2005, 18:11

ViestiKirjoittaja VentrueCupFinalist » 21 Elo 2008, 16:10

Minä olen muuten tainnut jämähtää vanhaan aikaan. Tuossa nWoDia lukiessani en törmännyt "personal horroriin". Ihan kuten Requiem ei ole "gothic punk" vaan "modern gothic storytelling". Ihan äkkiseltään en myöskään törmännyt sanaan "horror".
Vinculum 15.3.2008
Se on tyhmä joka haukkuu toista (päiväkotiviisaus, josta aikuisilla olisi opittavaa)
"I, at any rate, am convinced that He (God) does not throw dice."
-Albert Einstein
Avatar
VentrueCupFinalist
Lich ruhtinas
Lich ruhtinas
 
Viestit: 1480
Liittynyt: 31 Maalis 2005, 18:11

ViestiKirjoittaja Thaumiel_Nerub » 21 Elo 2008, 19:47

Miten te (Masqueradessa) käsitätte tuon Gothic Punkin sekä Personal Horrorin?
Avatar
Thaumiel_Nerub
Lich ruhtinas
Lich ruhtinas
 
Viestit: 4630
Liittynyt: 30 Tammi 2007, 15:38
Paikkakunta: Otamo

ViestiKirjoittaja Antti-san » 22 Elo 2008, 00:40

Kyllä minusta jossain mainitaan uuden WoDin yhteydessä personal horror. Tai sitten minäkin olen wanhan vampiren peruja muistellut.

Meillä tuo personal horror on jäänyt ehkä valitettavan taka-alalle. Varsinkin jos pelissä on vahva tarina, ei hahmojen omille henkilökohtaisille ongelmille jää niin paljon peliaikaa. Tämä tietenkin myös korreloi täysin peliporukan koon kanssa.

Ja ihan sivuhuomautuksena todettakoon, että pidän kehitystä "gothic punkista" "modern gothiciin" hyvänä ratkaisuna.
The oldest and strongest emotion of mankind is fear, and the oldest and strongest kind of fear is fear of the unknown.

-H.P. Lovecraft
Avatar
Antti-san
 
Viestit: 62
Liittynyt: 21 Kesä 2008, 22:26

ViestiKirjoittaja VentrueCupFinalist » 22 Elo 2008, 10:14

Thaumiel_Nerub kirjoitti:Miten te (Masqueradessa) käsitätte tuon Gothic Punkin sekä Personal Horrorin?


Täytyy kyllä sanoa, että ainakaan meidän peleissämme ei tunnelma ole ollut sen enempää gothicia kuin punkkiakaan. Jos nyt sitten kaikenlainen angsti lasketaan gothiciksi, niin sitten kai sitä on näkynyt. Enemmän sanoisin, että hahmomme ovat ahdistuneita kuin angstaavia. Ja ahdistuneisuus taas menee helposti personal horrorin puolelle.
Vinculum 15.3.2008
Se on tyhmä joka haukkuu toista (päiväkotiviisaus, josta aikuisilla olisi opittavaa)
"I, at any rate, am convinced that He (God) does not throw dice."
-Albert Einstein
Avatar
VentrueCupFinalist
Lich ruhtinas
Lich ruhtinas
 
Viestit: 1480
Liittynyt: 31 Maalis 2005, 18:11

ViestiKirjoittaja VentrueCupFinalist » 09 Maalis 2010, 14:13

Nostin näinkin vanhan aiheen ylös, koska tässä olin ihan itse kirjoittanut, että nWoDissa ei ole personal horroria. Piti lainata itseäni kahden vuoden takaa.

Edelleenkään en ole törmännyt sanaan 'personal horror' omistamissani nWoD kirjoissa. (Jos joku löytää sanan, niin kertokaa!). En tosin ihan haravan kanssa ole lukenutkaan, enkä varsinaisesti etsinyt tuota sanaa. Kuitenkin huomasin yllätyksekseni, että saimme suunnilleen parhaimman Vampireen liittyvän personal horror kokemussarjan Requiemia pelatessamme. Eli siis peli tarjoaa kyllä hyvät alustat siihen henkilökohtaiseen kauhuun, kunhan sen osaa löytää.

Tämän kokemuksen kautta voisinkin lukea Requiemin eduksi kauhupelinä sen, että se on keskittynyt enemmän vampyyriin itseensä kuin ympäröivään maailmaan. OWoD on mukaansa tempaava, mutta nWoD kaikessa tylsyydessään toimii itseasiassa paremmin peleissä, joissa halutaan pelaajan tutustuvan hahmoon itseensä. Me siis pelasimme yksi pelaaja - pelinjohtaja asetelmassa. Ryhmäpelinä Requiem meillä ei edelleenkään toimisi.

Tässäkin pelissä toki heitimme romukoppaan kaikki sellaiset "aah, olen vampyyyri ja siksi niin angstinen" - ideat. Pelaajan hahmo oli (tai on, kamppis jatkuu edelleen) nuori Ordo Draculiin pyrkivä ventrue. Minä pelinjohtajana käytin taustamateriaalina Ordo Dracul covenanttikirjaa, oWoDin clanbook Tzimicheä ja path of metamorphosia. Ei ollut kovin vaikea hiffata, että od on aikalailla tzim ja metamorphosis uusissa kääreissä ja enemmän hermetiikalla ja vapaamuurarimeiningillä varustettuna. Mutta siis oikeasti tuo covenanttijuttu toimii hyvin henkilökohtaisessa kauhussa. Pelaajakin muutaman session jälkeen totesi, että huh hemmetti, että noi on sairaita.

Joten voin vetää sanani takaisin, kyllä sitä personal horroria löytyy Requiemistakin ;)
Vinculum 15.3.2008
Se on tyhmä joka haukkuu toista (päiväkotiviisaus, josta aikuisilla olisi opittavaa)
"I, at any rate, am convinced that He (God) does not throw dice."
-Albert Einstein
Avatar
VentrueCupFinalist
Lich ruhtinas
Lich ruhtinas
 
Viestit: 1480
Liittynyt: 31 Maalis 2005, 18:11

ViestiKirjoittaja aatami » 11 Loka 2010, 14:01

Hmm, Antti-San, oletko koskaan edes pelannut Werewolffia?
"No.. Controll.. Over.. Myself... AAAARRGGGHH I WILL DRINK YOUR BLOOD!!!" Kuuluu enemmänkin Vampireen eikä wuffeen, Werewolffissa raivo on eläimellistä, ei epäinhimillistä.

Pelin teemana on enemmänkin "Metsästä, tai tule metsästetyksi" kuten kirjassakin sanotaan, sekä yleinen lauma/reviiri/eläimellisyys.
Elämä on melkein aina laumasi vastaan muu mailma, ja siinä samalla sinun pitäisi kansasi virheen takia yritää pitää huolta siitä, etteivät henget ja ties mitkä tule raiskaamaan fyysistä maailmaa, ja sinua.
Joudut jopa taistelemaan toisia kaltaisiasi vastaan, jotta saisit pitää kotisi ja perheesi.
"It's you against the rest of the world. Hunt, or be hunted"

Okei, ehkei Werewolf ole sieltä pelottavimmasta päästä, mutta kuuluu World of Darknessiin kuitenkin. Erinomainen peli..
Avatar
aatami
 
Viestit: 68
Liittynyt: 21 Elo 2009, 18:13


Paluu White Wolf

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Fatal: Not able to open ./cache/data_global.php