Ptolus on Monte Cookin D&D 3.5 kampanjamaailma, jonka kuvauksen ja sitämyöten tapahtumien keskiössä pyörii isohko fantasiakaupunki, Ptolus itse. En tässä kuvaile nyt Ptolusia sen enempää mutta googlaamallahan siitä saa lisätietoja jos se kiinnostaa.
Kuten täällä jossain muualla joskus tulin maininneeksi, pelasin kolme vuotta kestäneessä D&D 3.5 -pelissä, jossa hahmot saavuttivat lopulta 20. tason. Tämä kampanja pyöri nimenomaan Ptolusissa, ja nyt tarkoitus olis saman pelinjohtajan johdolla pelailla samassa maailmassa 10 vuotta edellisen kampanjan tapahtumien jälkeen, mutta eri systeemillä, käyttäen aiemminkin mainostamaani geneerisen n20-systeemin fantasiasovitusta.
Sovittaminen
Eniten vaivaa on taidettu nähdä, ja pitänee tulevaisuudessakin kärsiä varustekorttien takia. Juuri mikään moderniin peliin sopivista varusteista ei toimi pseudokeskiaikahighfantasiapelissä. Niin helpolla ei pääse, että googlataan kivoja kuvia ja keksitään kaikille moderneille varusteille fantasiavastinpari, koska, no, sellaisia ei oikeastaan ole tarjolla.
Modernit taistelut ovat tulitaistelupainotteisia, kranut lentää ja sitärataa. Nightvisionit päässä hiivitään ja ollaan radioyhteydessä kavereihin. Fantasiapelissä nyt tietysti helpon kaavan mukaan vois tehdä maagisesti kaiken tämän mahdolliseksi, mutta paljon siistimpää on pysyä uskollisena genrelle ja teknologiatason asettamile omaleimaisille rajoituksille. Siispä, taistelu on kirveenheilutusta, teräspanssarien kalinaa ja soihtuja yössä.
Se on siis tunnelman lisäksi ihan logiikaltaankin erilaista kuin moderni taistelu.
No, tavallisten varusteiden lisäksi päätettiin myös ruveta pyörittämään taikasysteemiä. Highfantasiaa kun kerta pelataan. Loitsukorteissa on siis myös työtä, ja niihin liittyvät erikoissäännöt olis vielä ihan pieni vaiva, mutta pitäshän ne saada integroitua kokonaisuuteenkin.
Eka setti
Ensimmäisessä pelissä oli kaksi pelaajaa, ja hahmonluonnissa meni reilu tunti (tulosteltiin ja leikeltiin kortteja ja muuta säätöö). Aika kivuttomasti se kuitenkin meni, lähinnä uusia varusteita piti ihmetellä. Eniten aikaa tais miettiä Yleensäki oli semmonen yleinen testaamisen tunnelma, kun saksia haetaan sohvatyynyjen alta ja googletellaan sopivia kuvia hahmolle.
Systeemiä tuntemattomalle, ominaisuudet heitetään 3d6, ja pienin otetaan. Sarjan saa uusia niin kauan, kunnes heittää liian huonon sarjan, joka on pakko pitää. Itse sain haluamani kolmannella sarjalla. 17 pisteen summa ei ole mikään ihmeellinen (oma ennätys 21 pts.), mutta jakauma sopi hyvin tarkoitukseeni, joten päätin pitää.
Nuo giftit ja flawit arvotaan taulukosta, joten niitä ei saa valita. Ominaisuusjakauma vaikuttaa kuitenkin siihen millaista ristiä ja buffia hahmo saa. Mulla ei ollut ennen arvontoja oikeastaan mitään käsitystä siitä, minkälaisen hahmon teen. Statsiprofiilia ja giftejä katottuani ei kuitenkaan tarvinnu oikeestaan ku sanoo ääneen se mitä siinä lukee.
Angel
- Angelin ominaisuudet
Fitness +2
Dexterity +2
Intelligence +5
Determination +2
Charisma +5
Fortune +1
Giftit
Famous
Hero of the People
Animal Lover
Night Person
Child Prodigy
Flawit
Bastard
Chronic (hormonal)
Muuta
Executive social class (toiseksi korkein)
Ei perhettä
rank 9 (vaikuttaa lähinnä leadership-checkkeihin)
Skillit
Insight
Influence
Authority
Stealth
Perception
Medicine
Roolit
Stalker (2)
Negotiator (6)
Wizard (3)
Medic (2)
Koska Angel on rikas (executive class) ja kuuluisa (Famous hero of the people), Angelilla on häiriintynyt ihailija (bastard), joten Angel tarvitsee henkivartijan sukkuloidessaan kaupungin yössä (night person).
Grand Daddy
- Daddyn ominaisuudet
Fitness +5
Dexterity +3
Intelligence +2
Determination +5
Charisma +1
Fortune +1
Giftit
Thick Skulled
Organized
Patriarch
Muuta
Kääpiö
Middle social class
Vaimo ja todella paljon perhettä
rank 6
Skillit
Melee
Athletics
Defense
Health
Roolit
Rising Sun Dragon (8)
Bodyguard (5)
Grand Daddy asuu valtavan kääpiöperheensä päänä (Patriarch) isossa kaupunkitalossa, jota jatkuvasti laajennetaan kaivamalla lisää kellarikerroksia, vaikka isoisä varoittikin kaivamasta liian syvälle. Aina välillä Grand Daddy livahtaa muorilta seikkailemaan, sillä tekosyyllä, että noin suuri perhe syö niin paljon. Itse asiassa homma toimii niin hyvin (organized), että Grand Daddy on ottanut suojiinsa muidenkin lapsia, ja myös Angel on ystävystynyt Daddyn kanssa, joka on hänelle eräänlainen isähahmo ja suojelija.
Tehtävä
Joku Angelin tutuntuttu Matt oli järjestämässä hämärää keikkaa, ja Angel rakastaa kaikkea jännää. Joten mentiin sovitulle tapaamiselle Nälkäiseen Puolituiseen, Angel ja Daddy, joka tuli mukaan suojelijaksi.
Matkalla Angel lahjoitteli muutamia kultarahoja köyhille ja heitettiin yksi gambling-check, jos tämä olisi herättänyt ei-toivottujen tahojen huomiota.
Perillä tavattiin Matt, josta en muista minkä näköinen kaveri se oli, mutta baari oli aika heikkotasoinen. Matt yritti pitää matalaa profiilia ja selitti että joltain Hatbury-nimiseltä hämärältä kaapuhemmolta piti pölliä loitsukirja toimeksiantajan laskuun. Hyvin kuulemma maksettaisiin. Angel halusi vakuuttua, että aiottu uhri olisi jollain tavalla paha tai ällö, mutta Matt ei tiennyt kohteesta juuri muuta kuin että tämä pukeutuu mustaan kaapuun (minkä kyllä pitäisi riittää). Tilaajasta Matt oli haluton puhumaan.
Sillävälin kun Daddy piti Mattille seuraa, Angel meni puuteroimaan nenäänsä, loitsi piilossa Invisibilityn ja stealthasi takaisin heittämään Mattiin Charmsin, joka sitten onnistui, tehden Angelista Mattin parhaan ystävän.
(em. tarkoittaa että tässä pelissä perinteiseen dd-tyyliin loitsimisen huomaa, joten charmaaminen on syytä suorittaa huomaamatta. Palautteessa sittemmin todettiin, että olis viksumpaa kun ei tarttis tollee säätää. Kirjoitan tähän kuvaukseen nyt kuitenkin orjallisesti sen miten tällä kertaa pelattiin. )
Lumouksen siivittämänä Angel sai Mattin paljatamaan, että keikan tilaajana oli Ptolusin valtiokirkon erään kappelin ylipappi. Joten selvästikin oltiin hyvällä asialla! Eikun hommiin, ja kohti sitä majataloa, jonka nimeä en muista, jossa asui se Hatbury-niminen epäilyttävä velho.
Majatalo jonka nimeä en muista
Sinne saavuttuaan Angel ja Grand Daddy asettuivat pöytään siten, että Daddy alkoi juomaan olutta ja Angel tarkkaili nurkkapöydässä parin kaverin kanssa juttelevaa Hatburyä. Nythän on niin, että koska Angel on Stalkker (muiden muassa), hän voi skoutata kohteita maksamalla resurssipisteitä, ja onnistuessaan saa hyvän edgen mikäli näitä vastaan pitää myöhemmin toimia. Ja nyt meni lisäksi niin, että viidennen epäonnistuneen yrityksen jälkeen Angel luovutti ja meni takahuoneeseen, teki itsensä näkymättömäksi, kävi lumoamassa majatalonisännän ja tuli sitten takaisin kyselemään tältä, ja sai suoriin kysymyksiinsä vastaukset:
-Nurkkapöydän mies asuu toisen kerroksen sviitissä.
-Kyllä, isännällä on kaikkiin huoneisiin on vara-avain.
-Ei, isäntä ei voi lainata huoneen avaimia vieraille. Ei edes noinkin mukavalle tytölle.
Tämän jälkeen kehitettiin pystyvä juoni! Daddy siirtyi juttelemaan isännän kanssa, kun Angel hiipisi näkymättömänä nyppäisemään avaimen sen ripustinkoukusta isännän takaa. Näin päästäisiin salaa Hatburyb sviitiin hakemaan se kirja!
Eikä aikaakaan, kun Daddy tyhjensi kolpakkoa jutellen isännän kanssa, ja samaan aikaan lasituopit lentävät tiskin takana ja Angel ilmestyy näkyväksi hiukset kaljasta märkinä, sviitin avain kourassa. "Otin siitä vain tukea".
Angel, niin ihana kuin on, sai kuitenkin selvitä vain pienillä nuhteilla, eikä tarvinnut edes auttaa siivoamisessa, vaikka tarjoutuikin.
Oli aika siirtyä suoraan toimintaan. Mentiin ulos, ja Daddy taitavana kiipeilijänä hyppäsi kurkkaamaan sviitin ikkunasta, jos sinne pääsisi kadulta helpommin. Vaan äh, siellä oli pari vartijaa sisällä, mutta toisaalta, myös iso nahkakantinen kirja sängyn päällä!
Punottiin uusi juoni! Angel ja Daddy päättivät varata huoneen. Yksi yö riittää. Isäntä hieman hämillisenä tarjosi parisänkyä, jolla asialla ei kuulemma ollut väliä. Tuskin kuitenkaan tulisi nukuttua.
Isäntä saattoi sankarit yläkerran huoneeseensa. Matkalla kuljettiin sviitin oven ohi, jota myös vartioi yksi mies. Isännän palattua alakertaan Angel otti tyynyn, meni juttelemaan vartijalle ja vakuutti tämän siitä miten muhkurainen tyyny oli, ja miten hänen pitäisi päästää Angel vaihtamaan oma tyynynsä sviitissä olevan pehmeämmän tyynyn kanssa.
Valitettavasti Angelin selitykset eivät uponneet huoneen vartijoihin, ja nämä käskivät tämän ulos. Daddy astui ovesta ja alkoi uhota, että kenellä on otsaa komennella tyttöä ja jo on kumma kun ei saa tyttö vaihtaa tyynyä jos se on muhkurainen. Sekaannuksen turvin Angel nopeasti vaihtoi tyynyt niin, että otti samalla salaa kirjan tyynyn alle piiloon. Tämä kuitenkin huomattiin, ja alkoi äläkkä. Oli aika poistua paikalta. Encounter alkoi. Angel voitti aloitteen helposti (Negotiatorin React First talentti)
Koska huoneessa oli myös kirjahylly, eikä ollut aikaa varmistaa mikä kirja nyt sitten tarkalleen ottaen oli se haluttu, niin Angel ohi juoksiessaan käski Daddya nappaamaan myös kirjahyllyn mukaansa. Tämän väkivahva kääpiösoturi tekikin, ja juoksi perässä alakertaan.
Isäntä ei sanonut mitään Angelin palautessa ohi juostessaan sekä tyynyn (sviitin vähemmän muhkurainen), että huoneen avaimen, tai kun kirjahyllyä roudaava kääpiö juoksi perässä.
Yläkerran vartijat olivat huutaneet hälyytyksen, ja Hatbury oli kuitenkin jo vastassa, yrittäen taikoa hidastusloitsun Daddyyn. Daddy pisti sähköt päälle (Inner fire talentti, joka antaa boonusta kaikkeen), ja onnistui vastustamaan loitsua. Samalla joku helvetin ruma koirademoni hyökkäsi piilosta Angelin kimppuun terävät kynnet ojossa. Daddy pelasti tilanteen Safeguardaamalla (Bodyguardin talentti jolla otetaan kaveriin kohdistuneet hyökkäykset itseen).
Angel ja Daddy juoksivat ulos majatalosta. Tiellä oli yksi vartija, jolle Daddy löi ämpärin päähän (sokaistui seurauksena päähän tähdätystä meleehyökkäyksestä).
Sekä Hatbury että koirademoni seurasivat pihalle. Hatbury teleporttaamalla ja roiskimalla maagisilla ohjuksilla, joista ei kuitenkaan ollut mihinkään, Daddyn ottaessa nekin osumat Angelin puolesta. Koiralta Daddy potkaisi niskat nurin, kantaen edelleen sitä kirjahyllyä (se kyllä vei kädet ja siitä sai ison load-stämpin, eli no, kyllä se haittaskin).
Sitten Angel käski Daddyä ottamaan hänet mukaansa ja pakenemaan katoille. Näin tehtiin. Daddylle ei ollut mikään ylipääsemätön ongelma kiivetä katolle (Rising Sun Dragonin Flying-talentti, jolla voi käytännössä juosta seiniä pitkin), ja ottaa vielä Angelikin siihen kirjahyllyn päälle istumaan (Bodyguardin Safeguard-talentti mahdollistaa kohteen saattamisen oman liikkeen mukana)
Hatbury onnistui vielä seuraamaan teleportaationsa avulla katolle, mutta paljon hitaampana jäi sitten lopulta puimaan nyrkkiä katonreunalle, kun sankarimme lensivät auringonlaskuun.
Loppupeli
Paljastuikin niin, että se iso kirja olikin vain päiväkirja, ja itse loitsukirja oli se mustakantinen hopeisella pentagrammilla kuvioitu opus kirjahyllyssä. Olipa hyvä että otettiin hylly mukaan. Annettiin kirja Mattille ja tehtävä suoritettu!
Vaikka olikin vain yhden session mittainen, seikkailu (Chapteri) oli ohitse, ja saatiin leveloida: 1 devipointti kummallekin lisää, rollattiin pari rankkia ja kunniamerkit. Nämähän eivät tietenkään olleet Ptolus-settingin ingame-rewardeja.
Noin niinkuin muuten pelissä oli paljon hauskoja tilanteita ja hyvää läppää, jotka syntyivät nimenomaan sääntöjen myötävaikutuksesta. Olisi myös ollut vauhdikkaitakin, ellei peli olisi vähän väliä pysähtynyt sääntötekniseen komplikaatioon. Osaltaan komplikaatioihin vaikutti sekin, että pelinjohtaja veti ensimmäistä kertaa n20-systeemillä, vaikka onkin pelannut sitä paljon, mutta uusi settingi, uudet (ja uudenlaiset hahmot, ml. velhohahmot) ja fantasiasettingiin liittyvät muut uudet sääntökiemurat olivat varmaankin silti tärkein syy pelin tökkimiseen. (Varsinainen toimintakohtaus itse asiassa eteni parhaiten koko sessiossa, ilmeisesti on tullut pelattua vähän liikaa mättöä
)
Tuntuu että tutuistakin säännöistä löytyy aina uusia puolia, kun niitä käyttää uudella tavalla. Täytyy sanoa, että vaikka kehitystyöstä tykkäänkin, niin itse peli olisi kyllä nautittavampaa jos ne säännöt toimis kerralla oikein... (Monessa kohtaa voitiin todeta jokin epäkohta, mutta päätettiin silti pelata joko säännön mukaan tai sitten ignoroida se ja katsoa asiaa pelin jälkeen).
